Yhdistän nyt pari kertaa yhteen, sillä en saanut otettua paljoa hyviä kuvia... Tein siis ruislimppua ja ruisleipää eräänä päivänä ja taas vaihteeksi voisin sanoa että se oli hankalaa : D
Ruistaikinasta kun teki limppua, piti se riivata tuollaiseksi tötteröksi. Taikina oli kovin tahmeata ja löysää. Ylemmässä kuvassa taustalla näkyy metallinen ruisleipäleikkuri ja rulla jolla paineltiin ruisleipiin pisteet.
Kolme kappaletta ruislimppuja pellille ja jauhoa päälle. Pöydällä on vielä riivaamattomia taikinapaloja.
Ensin pistettiin pisteet ja sitten paineltiin palaset irti. Unohdin aina tuon järjestyksen, jonka jälkeen pistely oli vaikeata. En muistanut ottaa valmiista leivistä kuvia, mutta niistä tuli ihan hyviä lopuksi ja suurin osa pääsi myyntiinkin. Me aina "maistellaan" eli yleensä syödään kaikki "huonot".
Toisena päivänä tein wiineripitkoja. Mielestäni sen taikinan tekeminen on aina yhtä rankkaa kun sitä joutuu kaulitsemaan niin monta kertaa ja varsinkin tänään kun jouduimme valmistamaan normaalista voista... Kun taikina oltiin kaulittu 3x3 kertaa eli kolme kaulausta ja kolme kääntöä piti se viedä kylmään. Kylmästä tultua kaulita taikina uudestaan auki ja alkaa työstämään siitä pitkoja.
Pitkojen pohjat leikattiin näin, kreemiä pursotettiin tuohon katkoviivan viereen ja reunat taitettiin päälle. Ne käännettiin ylösalaisin pellille ja pistettiin nousemaan. Ennen paistoa pitkot voideltiin ja sokeroitiin ja pistettiin kreemi ja vadelmamarmeladi raidat.
Valmiit pitkot.
Tuolloin oli tiskivuoro ja onnistuin leikkaamaan lihaveitsellä suikaleen sormenpäästä, siihen pistettiin kolme laastaria. Piti mainita sillä minun ensimmäinen työtapaturma... Ainakin mitä muistan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti